27.6.2015

Toisen roska on toisen aarre

Edellisessä jutussa hehkutin tekemiäni kirppis- ja torilöytöjä. No, onhan niistä iloa toiseenkin suuntaan. Blogikirppiksellä meni taas iso kasa vaatetta ja muuta tavaraa kiertoon. Varastotila kasvoi kahdeksan Ikeakassin verran. Se on jo iso tila se. Tori.fi on puolestaan auttanut meitä pihahommissa. Kun toukokuun lopulla lumien sulettua aloimme raivata pihaa kunnostuskuntoon, pääsimme eroon tavarasta todella kätevästi Torin avulla. Ensin ajatus oli vanhaan tapaan lähteä roudaamaan kaikki turha kaatopaikalle, mutta sitten sain ajatuksen kokeilla, josko meille turha tavara olisikin jollekin toiselle tarpeellista. Ensin laitoin vanhan mattotelineen annetaan-osastolle. Se meni kahdessa minuutissa siitä, kun olin sen puhelimella kuvannut ja Torin appsilla ladannut tililleni. Aivan järjettömän kätevä muuten se appsi. Siellä minä vain pihalla puuhaillessi kuvailin kamat, joita ei tarvittu ja samoin tein ne melkein joku haki pois. Jopa ikivanhat, lahonneet ja monta talvea lumen alla seisseet puutarhakalusteet lähti äkäiseen. Soittoja tuli vartin aikana varmaan parikymmentä. Joku puuhakas kirvesmies ne vaimonsa kanssa nouti pois ja sanoi niistä tulevan vielä todella hyvät. Ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä lähti 30 metriä orapihlaja-aitaa. No okei, se meni naapuriin. Ehdin sen juuri laittaa Toriin, kun naapuri ilmoitti, että he kaivavat sen pois ja vievät omalle takapihalleen. Eli mitä me hyödyimme.... Ei kaatopaikalla käynnin vaivaa, ei kaatopaikkamaksuja, eikä vaivaa leikata ja kaivaa 30 metriä pensasaitaa maasta. Kyllä mielestäni todellakin kannatti. 

Voitteko kuvitella, että tänne muutettuamme olin sitä mieltä, että nämä liuskekivetkin lähtee!? Pölijiähän minä oon horissut. Mikä onni, että niitä tällä pihalla oli niinkin paljon, kyllähän niille uusi paikka löytyi. Ja hyvä paikka löytyikin. Sitä paitsi ne ovat osa tämän talon historiaa ja sopivat muutenkin rakennusaikakauden tyyliin. 




25.6.2015

Torimuija ja kirppishaukka

Olen aina kadehtinut tyyppejä, jotka tekee mahtavia löytöjä puoli-ilmaiseksi kirpputoreilta. Itse en ole koskaan löytänyt mitään kivaa, en ainakaan sopiviin kirppishintoihin. Paitsi viime aikoina. Onneni on alkanut tällä saralla vihdoin ja viimein kääntyä. Ensin löysin upean lasipöydän isommalle terassille ja samaan syssyyn Torista ihanat rottinkikalusteet saunan terassille. Ja sitten löysin tämän laukun. Lähdin oikeastaan hakemaan jo aikaisemmalla reissulla bongaamaani vanhaa kukkapöytää, mutta se oli harmikseni mennyt. Kiertelin kuitenkin samallla reissulla kirpparin pöydät ja yhdestä bongasin jo kaukaa tämän laukun roikkumasta. Siinä vain oli kaksi mummelia samoilla apajilla ja hipelöivät tätä samaa veskaa. Kiertelin siinä kuin korppikotka konsanaan, kunnes täti irrotti otteensa ja hyökkäsin kiinni. Ajattelin, että varmaan on kallis, kun ei mummelille kelvannut. Kurkkasin hintalappua; 60 senttiä. KUUSKYTÄSENTTIÄ!!! Tämä mummeli ei enää irrottanut otetta, vaan hilipasi laukun kanssa kassalle ja hymy korvissa ulos. Ja kuinka ihanasti tämä sopii tyyliltään yhteen Tiger of Swedenin lempparilaukkuni ja työkaverini kanssa. Muodoltaan on kuin olisi sen kadoksissa ollut pikkusisko. Tähän pienempään kaveriin mahtuu hyvin iso lompakkoni, puhelin ja avaimet sekä jotain pientä hipellystä tarvittaessa. Just täydellinen koko (se koko, mikä kaapistani arkikäyttöön puuttui). 

Mitäs tykkäät? Oliko hyvä löytö? 

23.6.2015

Supikkaat sisustuksessa

Mitä teet, kun saat käsiisi ihanaakin ihanammat pikku supikkaat, jotka ovat kuitenkin pikkuisen liian isot nuoren neidin jalkaan. "Unohdat" ne lojumaan milloin minnekin, koska haluaisit vain ihastella niitä joka käänteessä.

Nostat ne siivouksen ajaksi hyllyn päälle ja annat sisustuksellisen ajatuksen jäädä leijumaan.

Lisää kuvateksti
Ja lopulta tajuat niistä tulleen sisustuselementti kotonasi ja huomaat tarvitsevasi toiset jalkaan laitettaviksi.

Mutta onhan ne söpöt!