17.4.2014

Laatukalusteita Nivalasta

Mainostin tuossa aikaisemmin FDS:n String-tarjousta ja kerroin, että meille tullaan tilaamaan tytön huoneeseen alen aikana tarvittava kaluste. No, netissä hyöriessäni kuitenkin ajauduin Nivalan Laatukalusteen sivuille ja huomasin saman tarjouksen olevan heilläkin. Olen ennenkin Laatukalusteen sivuilla pyörinyt, mutta koskaan en vielä ollut mitään tilannut. Valikoimaa ja laatumerkkejähän sieltä löytyy vaikka millä mitalla.


No, ajattelin sitten kannattaa täkäläistä perheyritystä ja pistin tilauksen vetämään Laatukalusteen suuntaan. Tilasimme tytön huoneeseen String-kalusteen sekä vaatehuoneeseen Muuton Dotseja. Palvelu pelasi moitteetta, tavarat tuotiin heidän omalla toimituksella kotiovelle saakka. Sähköpostitse kyselin jo ennakkoon tuotteiden saatavuutta kiireellisellä aikataululla, kun oli juhlat tulossa ja nettikaupassa näytti osa tuotteista varastosaldoa nolla. Stringistä jäikin ensimmäisestä toimituksesta uupumaan pari osaa, mutta toimittivat puuttuvat palaset vielä erikseen seuraavalla viikolla, jotta saimme huoneen kuntoon ennen tupareita/nimijuhlia. Mitä palvelua!




Suosittelen kyllä tutustumaan Nivalan Laatukalusteen valikoimaan. Oulusta varsinkaan kun ei ole matka eikä mikään lähteä autollakaan käymään myymälässä, mutta tosiaan nettikaupastahan voi aina tilata kotiin toimitettuna. Tyytyväinen asiakas kiittää hyvästä palvelusta!


16.4.2014

Puhdas koti, valoa päivään


Eilen oli taas tehosiivouspäivä kotona ja kylläpä se olikin mukava tulla töistä puhtoiseen kotiin. Ja mikä parasta, valoisaan kotiin. Nimittäin eiliseen siivoukseen kuului myös ikkunoiden pesu. Kun teimme sopparin Kotiringin kanssa, saimme keväälle ikkunanpesutunteja kaupan päälle. Voinko nyt sen myöntää..? En kehtaa. Kerron kuitenkin... EI, me ei olla pesty ikkunoita vielä kertaakaan täällä asumisen aikana. Huh, nyt se on sanottu. Eikä kyllä oikeastaan edes (paljon) hävetä, onhan tässä ollut muutakin hommaa. Mutta onhan se mukava nähdä taas ikkunoista ulos. Siellähän on kevät jo.

Sääliksi käy vain Kotiringin tyttöjä, homma on ollut tällä ikkunamäärällä varmasti melkoinen. Kiitos Minna-Mari! 


13.4.2014

Html-koodari nimeltään Sanna

Hellurei. Täällä ollaan edelleen vielä Bloggerin puolella ja nyt näyttää siltä, että tänne tullaan jäämäänkin (ehkä...). Meni vähän vaikeaksi muutama asia tuon WD:n kanssa, joten aloin sitten koodailla vähän uutta ulkomuotoa tähän vanhaan alustaan. Eipä olisi vielä hetki sitten uskonut, että tämä tyttö opettelee innoissan html-koodia. Kaikkea sitä elämä tuo tullessaa. Valmista ei vielä ole, mutta jotain pientä raikastusta olen jo saanut aikaiseksi. Tämä on vähän hidasta hommaa, kun pitää kaikkiin ideoimiini muutoksiin ensin löytää ohjeet netistä ja sitten vielä saada se ohje toimimaan käytännössä täällä omassa osoitteessa. 

Samalla kun päivitin ulkoasua ja banneria tulin myös sen verran ulos kaapista, että paljastin etunimeni. Tykkään itse siitä, että blogaaja esiintyy omalla nimellään, oli se sitten koko nimi tai vain etunimi. Joten hei vain! Olen Sanna, Sanna R. Enempää en sitten paljastakaan, ainakaan tällä erää. Nannaksikin minua kyllä kutsutaan, joten ei sekään nimi nyt mistään tuulesta temmattu ollut. Tästä eteenpäin kuitenkin jatketaan blogaamista ihka omana itsenä. 

Mites siellä on viikonloppu mennyt? Mulla meinaa jotain tautia pukata. Koko viikonloppu mennyt vähän matalalennolla, nenä tukossa ja kurkku karheana. Mitään ei jaksa tehdä, heti tulee hiki ja kuuma jos vähän liikkuu. Tytöllä oli torstaina neuvola ja rokotus, josta aiheutui myös vähän jälkiseuraamuksia, kuumetta ja pahoinvointia. Mutta nyt on kaikki taas reilassa ja tytteli on oma pirteä ja hyväntuulinen itsensä. 

Ja katsokaapas mikä ihanuus on saapunut sukumme jäseneksi. Ja tämä kaverihan on aivan rakastunut meidän neitokaiseen. Menee jo pelkästä tuoksusta aivan sekaisin. Niin suloisesti kun hän halusi vain pusutella koko ajan. Awww. Voi että tulee olemaan ihana seurata näitä kahta, kun saavat kasvaa ja kehittyä keskenään. Tuleekohan heistä parhaat kaverit...? 


11.4.2014

TUNTEMATON JOUTILAS - Minä menen, tule sinäkin!



Jälleen on se aika vuodesta, kun on aika paljastaa tämän kevään vappushow! Ja tässä se tulee;

Tuntematon JoutilasSuurien tunteiden seikkailu elokuvien ja elämän välillä

Onko elämää suurempaa…
Jokaisella meistä on omat elämää suuremmat elokuvansa, jotka ovat jättäneet lähtemättömän jäljen tunnerekistereihimme. Iso Ilo on ottanut ennakkoluulottomaan syleilyynsä nipun suomalaisen elokuvamusiikin tunnettuja ja tuntemattomia sävelmiä 60-luvulta tähän päivään. Täysin eri yhteyksistä poimittu materiaali sulautuu Tuntematon Joutilas -esityksessä uudeksi elokuvallisia piirteitä sisältäväksi kokonaisuudeksi. Onnistuimme valikoimaan mukaan myös harvemmin kuultuja kappaleita, jotka eivät välttämättä osoittaudu ensikädessä elokuvamusiikiksi.
Tuntematon Joutilas kurkistaa erään nuoren miehen arkeen. Tässä tarinassa elokuvien magneettinen tähtipiiri kietoo salakavalasti uhrinsa yliotteeseen todellisuudesta. Tuloksena on erakoituminen ihmisistä ja aidoista tunteista. Onneksi edes elokuvat tarjoavat päähenkilömme surkastuneille tunteille purkautumiskanavan. Elokuva jää kommunikaatiossa yksipuoliseksi kumppaniksi ja tähän tyhjyyteen haetaan näyttämöllä kestävää ratkaisua koko Iso Ilon toimesta. Yhdessä laulaminen viimeistään osoittaa toisen ihmisen tärkeyden, sillä vasta yhdessä tunteet voivat syttyä täysiksi. Toisaalta haluamme tällä esityksellä muistuttaa tunteiden kuuluvan niihin tärkeisiin ihmisyyden rakennusaineisiin, joita ilman emme ole eheitä. 

käsikirjoitus: Petri Kauppinen
ohjaus ja koreografia: Milla Korja
kuoron johtaja: Jaana Raivio
sovitukset: Jaana Raivio, Olli Seikkula ja Tuomas Lampela

NÄYTÖKSET 30.4.2014 klo 17:30 ja 19:00
LIPUT MYYNNISSÄ NYT!

Ennakkoon käteisellä (15 eur) Oluthuone Leskinen ja Mick's sekä netistä (15 eur + palvelumaksu):
http://www.eventilla.com/isoilo-vappukonsertti2014 

Kaikki liput ovat ennakkomyynnissä!
Mikäli lippuja ovelle jää, hinta on 18 eur.
Toimihan siis ripeästi ettet jää ilman. Vappuna tavataan!

Tapahtuma Facebookissa




8.4.2014

Sovituskopissa

Reilu kaksi vuotta sitten kävin viimeksi tekemässä tällaisen sovituskoppi-jutun Pukumiehessä kevään kynnyksellä, kuumimpaan juhlamekko-aikaan. Viime vuonna oli sattuneista syistä välivuosi, mutta nyt taas pieni katsaus tämän kevään ja lähinnä siis Pukumiehen juhlapukeutumisen tarjontaan (kiitos vain Paula kuvausavusta!). Ja Pukumiehessähän sitä valikoimaa kyllä riittää kaiken ikäisille ja monenlaiseen tilaisuuteen. On sekä pitkää että lyhyttä mallia, niin hihattomana kuin lyhyillä hihoillakin. Pitsiä, kukkakuosia, tumman sinistä, rohkeita vahvoja värejä, valkoista ja pastellia... siinäpä ehkä kevään juhlien avainsanat. Sovittelin pääasiassa Sandin, Joseph Ribkoffin sekä Vera Montin mekkoja. Ja lähtihän sieltä yksi mukaanikin tupareita ja tytön nimijuhlia varten. Instagramin seuraajat jo tietävätkin mikä... 









Mikä on sinun suosikkisi? Onko tänä keväänä tai kesänä juhlia edessä? 


6.4.2014

Insta-sunnuntai





Tänään oli oikein mukava päivä omalla porukalla. Kävelimme kaupunkiin vaunujen kanssa tytön päikkäreiden aikaan. Veimme ensin Mick'siin vappukeikan liput myyntiin ja tämän jälkeen suuntasimme Cafe Roosteriin lounaalle. Tänään oli niin sanottu mättöpäivä, joten Roosterin naudanlihaburgeri ja pulled pork upposivat parempiin suihin alta aika yksikön. Tyttelikin siinä heräsi ihmettelemään kahvilaelämää jälkiruokakahvien aikoihin. Seuraavaksi suuntasimme Leskiseen viemään liput ja kassalippaan, jossa nautimme myös hetkisen mahtavasta kevätauringosta terassilla istuen. Melkoisen kylmä tuuli oli kyllä tänään, joten ei siinä paljon aurinko valitettavasti lämmittänyt. Jatkoimme matkaa ja suuntasimme kohti kummitätilää. Pistäydyimme pienellä maitotauon mittaisella visiitillä ja jatkoimme matkaa kotiin. Sellainen 12 kilometriä tuli käveltyä keväisessä, mutta hieman tosiaan kylmän tuulisessä säässä. Ihana oli vaipua kotisohvalle lenkin jälkeen ja tyttökin jatkoi unia vielä pitkään vaunuissa kotiutumisen jälkeen. 

Mistä lie johtuu, mutta aina lumien sulettua ja katujen puhdistuttua talvihiekoituksesta, minulla tulee lapsuus mieleen. Muistoihin tulvahtaa ne hetket, kun pyörä kunnostettiin kesäkuntoon ja pääsi kurvailemaan kuivilla asfalttiteillä kavereiden kanssa. Ei tarvinnut enää pipoa ja hanskoja, eikä paksua takkia. Silloin aina alkoi uusi ihana kausi elämässä, kesä.

Kamerakin oli muka reissussa mukana, mutta eihän siinä sitten akkua ollut. Tyypillistä. Kännykkäkuvilla siis mennään tänään. Kovasti mietityttää ja kiinnostaa tällä hetkellä minijärkkärit. Haaveilen meille toista, pienempi kokoista järkkäriä tuon 7D:n kaveriksi. Canonin 12G ei jotenkin tunnu riittävältä monessakaan tilanteessa ja isoa kameraa taas ei joka paikkaan jaksa raahata matkassa. Valitettavan moni tilanne jää kuvaamatta sen vuoksi, ettei ole kameraa mukana. Kyselenkin nyt suosituksia ja kokemuksia minijärkkäreistä... Mitä hyvää? Mitä huonoa? Merkkikokemuksia? Mitä vain... 

Aurinkoista  tulevaa viikkoa kaikille. 



2.4.2014

Pikkuneidin pyhättö

Neidin huoneessa ollaan nyt saatu kutakuinkin kaikki valmiiksi. Neliöiltään pieni huone aiheuttaa aina vähän päänvaivaa kalustamisen suhteen, mutta tuntuu että olemme saaneet huoneeseen nyt kaiken tarvittavan ja hyvään järjestykseen. String systeemi pääsi päätyseinälle, ja siihen on kiva kerätä niitä kivoimpia leluja, kirjoja ja tauluja esille. Myöhemmin, kun on tarve piirustus- tai jopa koulupöydälle, ei tarvitse kuin kaapiston päälle ostaa pöytälevy ja valmista on. Näin ei tulevaisuudessakaan erillinen pöytä tule viemään tilaa huoneesta. 

Hyllykön edessä on tori.fi:stä bongaamani vanha keinu.

Äidinkin vanhat rakkaat Nalle Puh -hahmot ovat hyllyllä esillä. Uusi ihana Miffy-lamppu on paraatipaikalla ja yövalo näkyy siitä pinnasänkyyn mukavasti. 

Hyllykössä on tällä hetkellä kaksi taulua; kuu-ukot sekä kummilta saatu nimitaulu (josta nimi peitettynä). Kuten alla olevasta kuvasta huomaa, kaipaa pinnasängyn yläpuoli vielä jotain kivoja tauluja tai printtejä. En vielä tiedä jäävätkö nämä taulut hyllykköön, vai siirtyvätkö seinälle. Joka tapauksessa jotain tuonne nurkkaan on ehdottomasti tulossa. Ikean pinnasänky oli hyvä valinta, edullinen ja kivan näköinen. Sängyn alla olevat laatikot tuovat huoneeseen myös lisää säilytystilaa. Laatikot ovat hyvä säilytyspaikka mm. liinavaatteille. Olen kyllä tyytyväinen, ettei hurahdettu sikakalliiseen pinnasänkyyn, tämän sängyn ikä kun ei kuitenkaan ole montaa vuotta. Pinniksen vieressä nurkassa on ihanan kummilahjaksi saatu Puppy. 

Syntymälahjaksi mummulta sairaalaan saatu nalle pupun puvussa, eli "Napu" on sängyssä odottamassa tytteliä iltaisin. Siitä onkin tullut jo kovin rakas unikaveri pienelle.

Loput pehmokaverit ovat toisella seinällä Ikean Stuva laatikon päällä. Laatikossa puolestaan on tilaa muille leluille ja tavaroille. Tätä kalustettahan voi myöskin käyttää pienelle ihmiselle piirustuspöytänä vetämällä vain laatikon alta pois ja laittamalla tuolin tilalle. Monikäyttöinen ja säilytystilaa omaava ovat pienikokoiseen huoneeseen tulevan kalusteen avainsanat. Käpy verho siirtyi olohuoneesta tänne, koska tämä kangas on tytön mielestä jotain elämää suurempaa ja näitä käpyjä jaksaa tuijottaa vaikka kuinka kauan. Niille on mukava myös jutella. Mattoja on lattialla kaksin kappalein, limittäin aseteltuna, mutta ei suinkaan noin rullalle käärittynä kuten yllä olevassa kuvassa. Ajattelin, että lattialla on hyvä olla mahdollisimman paljon peittoa, jotta siinä voi rauhassa lelujen kanssa melskata tekemättä vaurioita parkettiin. Muutenkin ne tuovat huoneeseen vähän pehmeyttä. Että tallainen pikku paikka on meidän neidillä nyt. 

Jos sinä olisit tyttövauva, niin tykkäisitkö?